Sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Toivottavasti Isänpäivänä ainakin :)

"Muista, että itseluottamus on ensimmäinen menestyksen salaisuus. Siis usko itseesi. Kun olet oppinut luottamaan itseesi, anna elämälle kaikkesi mitä sinulla on niin elämä antaa sinulle kaiken mitä sillä on. Harjoittele odottamaan aina parasta lopputulosta."

Vellu 1v nauraa :)

Aurinkoa tänne pimeyteen vähän tarvittaisiinkin. Ja kylmäkin on tullut! Mä niin tykkään kesästä. Talvi vois olla kesä ilman älyttömiä helteitä ja ötököitä...

Nonni, taasen olis viikon verran kulunut elämää eteenpäin ja aikamoisen pienimuotoista taustajoukkolaisen elämää onkin ollut.

No viime torstaina laitettiin Vellu kyytiin ja matkailtiin Ehon Tallille hyppäämään.
Emmille tuli uusi valmentaja Sanna ensimmäistä kertaa ja toivottavasti yhteistyö jatkuu. Vellu käyttäytyi varsin hyvin eikä oikeastaan hillunut ollenkaan. Muutamia kieltoja oli mukana ja joitakin pudotuksiakin nähtiin. Toisaalta pääsivät nyt hyppäämään jo aika isoja esteitä ja taisivat nuo virheet olla ihan vaan harjoituksen puutetta. Tai mitäpä muutakaan... Oli okseritkin jo reilussa metrissä ja Vellu on aiemmin hypännyt ratana jotain kasikymppiä :D
Aika väsyneeksi heppa tuli. Emmi sai paljon ohjeita ja kerrankin saatiin opettaja joka kertoo virheet heti ja kertoo myös miten pitäisi tehdä, eikä vaan hypytä päätarkoituksenaan saada hevonen esteistä yli. Tässä oli jo tavoitteita myös mielellä "Miten ja millä lailla" saada hevonen mahdollisimman hyvin ja järkevästi radan läpi.
Otinpa kamerankin mukaan mutta mitään kuvia saanut otettua kuitenkaan...

Höpöteltiin siinä loppukävelyiden aikana niitä näitä, kun kotitallilta tuli soitto että Ateenalta tulee silmästä ja nenästä verta ja että eläinlääkäri on jo tulossa. Mietitittiin siinä sitten että mikähän verisuoni siltä on nyt katkennut päästä. Ei kuulostanut hyvältä ei.
Kotona sitten selvisi, että Ateena on karsinassaan lyönyt päänsä mihin lie johonkin ja silmäkulma oli auki. Verta oli vuotanut aika paljon ja se oli kyynelkanavaa pitkin vuotanut alaspäin joka oli aiheuttanut sen veren tulemisen myös sieraimesta.
Siinä sitten rauhoiteltiin ja puuduteltiin ja tikkailtiin silmäkulmaa. Ihan siisti saatiin ja Ateena on nyt ollut siitä asti lääkekuurilla. Hyvin se on lähtenyt parantumaan ja sitä saa alkaa liikuttelemaan pikkuhiljaa. Tallilla on nyt ollut tarharemontti ja hepat ulkoilleet vuoroissa eli ei paras aika olla sairaslomalla kun pääsee tarhailemaankin vaan hetkeksi.

Tällä viikolla piti tänään olla Vellulla uusi valmennus. Tällä kertaa kotimaneesissa.
Keskiviikkona ihmeteltiin kun reilusta karsinassa seisoskelusta huolimatta Vellu oli jotenkin vetelä ja väsynyt. Kuumetta sillä ei ollut.
Partialla, Vellun emällä oli monesti ongelmaa hemoglobiinin kanssa joten epäilys tähän suuntaan heräsi.
Eilen torstaina eläinlääkäri kävi ottamassa verikokeen ja niinhän se hemoglobiini vaan oli liian alhainen Vellullakin. Ilmankos on tyyppiä vähän väsyttänyt... Ensi viikolla otetaan uusi verikoe tarkempaa anemiatestiä varten, joten rautakuuria ei aloiteta vielä. Sehän toki vääristää muuten tuloksen. Lisäksi Vellu nyt liikkuu sen mitä sitä huvittaa parisen viikkoa jolloin otetaan taas uusi verikoe. Katsellaan nyt.

Ensi viikolla varmaankin tulee taas osteopaatti ainakin Vellun käymään läpi ja senkin jälkeen täytyy joka tapauksessa pitää lomaa muutama päivä, joten ei tää nyt niin haittaa. Toisaalta kiva että löytyi syy väsymykseen noinkin helposti. On siitä hyötyä, että on tarkka ja että me tunnetaan meidän hevoset niin hyvin että heti tietää jos jotain on vialla. Eli tämän päivän valmennus siis jouduttiin perumaan kun kummastakaan hevosesta ei tänään hyppääjäksi ole, huippua :D

Niin ja Isänpäivähän se tulla tumpsahtelee taas tulevana sunnuntaina! Onnea kaikille isille! <3 Meidän iskä saa kakkua, lettuja, jotain muuta jota en ole vielä keksinyt ja kortin.

-Isälle-

Kanssani kuljit,
kädestäni kiinni pidit.
Kanssani katselit
ihmeitä maailman ja
minulle niitä selitit.
Lohdutit surussani
ja hiuksiani silitit.
Kuljit kanssani,
matkan lapsuudesta aikuisuuteen.
Välillä minut syliisi suljit.
Kiitos isäni, että saan olla kanssasi! -ANNU VALO-

Aina on mahdollista yrittää uudelleen; lujemmin tai toista kautta.

"Hiekan seasta löydän tänäänkin hiukan kultaa."

Minäpä olen tänään ollut ensimmäisessä virallisessa vakituisessa työpaikassani tänään tasan yhden vuoden! Jipii :) Täällä mä olen siistissä sisähommassa ja rehellisesti mielenkiintoisessa työssä mieluusti vaikka eläkepäiviin asti, heh :)
Enpä olis uskonut opiskeluaikana että voin saada näinkin paljon ihan opintoja vastaavan työn. Eikä sillä ettei uusista kavereista ja suhteista ulkomailla voisi joskus olla hyötyäkin.
No tän työvuosipäivän kunniaksi leivoin eilen illalla porkkanakakun. Siitä tuli ihan hyvä, vaikka itse sanonkin :)

Eilen oli siis Vellulla ja Ateenalla hammashuoltopäivä. Edellisestä raspauksesta oli nyt mennyt vähän reilun 6kk ja piikkejähän niillä oli molemmilla. Ei isoja mutta teräviä. Eli tuo 6kk väli tuntuu olevan näille ainakin tällä hetkellä ihan maksimi. Toista se oli entisaikaan kun Partialla pystyi pitämään raspausvälin ainakin vuoden mittaisena ja näitä saa olla raspailemassa joka välissä :)
Ateena on jopa syönyt viime aikoina ihan hyvin, kun normaalisti se on alkanut heti syömään huonosti, (tai ainahan se syö herkästi huonosti), jos hampaissa on ollut vikaa. Näinköhän se Vellu pukitteli noiden piikkien takia...??

Vellu siinä möllötti raspauksen takia taju kankaalla ni pistettiin sitten klippauskone hyrräämään ja ajeltiin pikkuvälly nakupelleksi :D Sen verran lyhyt karva sillä vielä oli ettei klippausrajoja paljon näkynyt, mutta jospa se nyt kuivuisi harjoituksien jälkeen vielä nopeammin. Me kuitenkin käydään melko paljon valmentautumassa trailerin kanssa ni on myös kiva ettei tarvi kotiin kuljettaessa kyydittää aivan likomärkää ja hikistä hevosta.

Tänään hepoilla vaan pikkukävelyä ja huomenna Vellu lähtee hyppäämään uuden valmentajan silmien alle. :)

"Unohtamalla eilisen murheet, tietämättä huomisen huolista, teet tämänkin päivän helpommaksi elää."

Melko hyvä on joka tapauksessa aika hyvä! :)

"Ajattele myönteisesti.
Mitä pahemmat ajat, sitä leveämpi hymy!"

Eilen lähdetiin Vellun, Puksun ja Lauran kanssa kohti Takkulaa ja Håkkuksen valmennusta ja ihan pikkusen vastusti tuo lähtö... Hommahan lähti siitä kun käytiin laittamassa traikkuun valo päälle ja hetken kuluttua se oli sammunut.
No ajateltiin et siitä paloi lamppu ja äiti lähetettiin äkkiä ostamaan uus. Tässä välissä tyrkättiin hepat kyytiin. Sitten ykskaks huomattiin et hittolainen, trailerista puuttuu valo myös varustekaapista ja vasemmalta puolelta takavalo. No tässä sitte heräs epäily sulakkeen hajoamisesta. No eiku siinä sitten tutkimaan että missä ne sulakkeet on, lukemaan ohjekirjaa et mikähän sulake tässä voisi olla kyseessä ja äiti ostamaan lopulta uusia sulakkeita... Huhhuh. Ammattilaiset taas asialla :D

Lopulta päästiin lähtemään ilman trailerin sisävaloa, kun selvisi että sulake hajoaa kun sisävalon laittaa päälle ja oltiin jo ihan reilusti myöhässä. Tänään sitten ystävämme traileri meni vähän sähkötutkimuksiin :D
Oltiin perillä just tasalta kun tunnin piti alkaa. No pikapikaa ponit kuntoon ja maneesille. Onneksi kyseessä oli viimeinen tunti ja Håkkuksella ei ollut kiire niin tuntia vähän venytettiin. Huippujuttu :)

Tunnilla tehtiin paljon väistöjä. Vellu vaikutti pikkusen väsyneeltä varmaan sunnuntain kisojen jäljiltä, mutta näytti hyvältä ja kuulema tuntuikin ihan hyvältä. Aika kuuma tuli molemmille hevosille ja varmaan ratsastajillekin. :)

Tänään on vuorossa heppojen raspauspäivä joten tänään ja huomenna vuorossa vaan pikkukävelyä.