Koulukiemuroita ja vesisadetta

"Elämä menee sitä rataa,
että välillä aina sataa."

Ai välillä...

Juuri eilen mietin matkalla valmennukseen, että siinä täytyy kyllä olla joku karma että aina kun me lähdetään hevosten kanssa johonkin reissuun, niin niitä saadaan satuloida pilkkopimeässä ja vesisateessa ja kurjassa kelissä jne jne. Ja näin just kävi...

Eilen siis ole Vellulla Håkkus-Påkkuspäivät :) Tämän vuoden viimeinen kouluvalmennus. Tallilta lähti mukaan Jenni ja Hugi.

Vellu on viime aikoina vähän tökkinyt traikkuun mennessä. En oikein tiedä miksi. Varsana se osasi mennä koppiin vaan naru kaulalla, mutta sen se lopetti jo aikoja sitten :D Vellua muutenkin vähän ahdistaa trailerit (se kun pitää itseään NIIN suuren suurena), niin se on mennyt aina kyytiin väliseinä sivussa, joka on sitten laitettu paikalleen. Ja kaikki ollut ok. Ja Aina trailerin vasemmalla puolelle. No nyt ollaan kaverin kanssa matkusteltu, niin alkanut vähän menemään vähän huonommin. No huonommin on varmaankin väärä sana, mutta pikkasen tökkien kuitenkin. Ei sen lastaamiseen mene nyt "huononakaan" kun korkeintaan minuutti :)

Ja niinkuin joku katsomosta joskus kesällä sanoi, että "on se millainen on, mutta onpahan itse tehty". Näin just! :)

Vaan saipahan kasvattaja olla omatekeleestä varsin ylpeä eilen :) Vellu liikkui hyvin, sillä oli normaalia pyörivämpi laukka, ravissa ja käynnissä ihan erityisen hyvä muoto + poljenta ja se taisi saada niissä päänvaivaa tuottaneissa väistöissäkin jonkun ahaa-elämyksen! :) Lisäksi Håkkus keskittyy ihastuttavan paljon Emmin istuntaan, niin toki heppa kulkee myös sitä myötä aina vaan paremmin ja paremmin. Ja kuski istuu aina vaan suoremmassa ja suoremmassa, hyvä tyypit! :D

Vellu klipattiin viime viikonloppuna nyt toista kertaa ja tällä kertaa karva oli jo sen verta paksumpaa, että klippausrajat edes erottui toisin kun edellisellä kerralla... :)

Valmennuksessa oli tällä kertaa mukana toinenkin 5-vuotias. Tämä olikin hauska juttu kun yleensä siellä on Emmi ja Vellu ja sitte kaikki taitavat hevoset :D

Tuo viimeinen ryhmä tuntuu kyllä monesti olevan vähän sekaryhmä, missä kaikki tekee melkeinpä eri juttuja. Me kun ei ehditä aloittaa valmennusta kuin aikaisintaan klo 19, niin voi tietty olla että muitakin samasta syytä olevia voi olla.

kamerakin minulla oli mukana ja otinkin ehken 5 kuvaa, jonka jälkeen päätin että kun en kerta osaa, niin antaa sitten olla osaamatta :D Kuvat olivat pimeitä, epäselviä ja heilahtaneita. Jipii...

Mitä kotielämään tulee, niin tiskasin innoissani astioita sunnuntaina ja päästin sitte tietysti vedet tiskaamisen jälkeen altaasta pois. Näin kai yleensä kuuluu tehdä... :)

Samalla hetkellä tuli allaskaapista ulos varmaan sen 20 litraa vettä! veri hitsin kiva!

Kuivasin niitä siinä aikani ja huomasin, että vesiputki oli lähtenyt pois paikoiltaan sellaisen liittimen kohdalta. Ja en tosissaan saanut sitä enää pysymään aloillaan. Ja tietenkin sunnuntai. Eilen en saanut isännöitsijää kiinni ja tänään sitten uusi yritys... Pikku hiljaa liruttamalla vesihanaa pystyy käyttämään, mutta kovemmalla paineella putki alkaa heti tiputtaa. ääh aina jotain.

Mutta eipä kai siinä sit kummempia kun alkaa pommittamaan isännöitsijää ja kuulin myös huhuja, että meillä olis estehyppelövalmennukset viikonloppuna molemmilla kopuilla :)

"Kun heräät aamulla, Puh", sanoi Nasu vihdoin, "mitä sanot itsellesi ensimmäiseksi?"
"Mitähän tänään on aamiaiseksi?" sanoi Puh. "Mitä sinä sanot, Nasu?"
"Minä sanon: Mitähän jännittävää tänään tapahtuu?" sanoi Nasu.
Puh nyökkäsi mietteliäänä. "Se on sama asia", hän sanoi.
(A.A.Milne)


 







Ateenan ja Emmin tyylinäyte vuodelta 2008

Ateena kantakirjauksen ratsastuskokeessa 2011

   

Hiljaiseloa

Pitkä pitkä aika edellisestä kirjoittelusta! Vaikka ei tässä viime aikoina kovin kummoisia ole tapahtunutkaan. JA koska en edelleenkään omista kännykkäkameraa kummoisempaa, niin ei edes kuvapostauksia tule laiteltua.
Olen kyllä saanut vihiä tontuilta mukavasta kuvaavasta joululahjasta... :D Lisäksi kirjoittelen töissä tätä blogia pääosin ja työkoneeni on täynnä estoja milloin minnekin sivustoille, joten kuvien kopsaaminen esim facebookista on mahdotonta...

Tallillakaan en ole juuri montaa kertaa käynyt. Viime viikolla kyllä kävin Ateenalla ratsastamassa  ja aika kauan ratsastelinkin! :) Uusilla ratsastushousuilla ja erittäin materiaaliurheilijalle sopivilla vaaleanpunaisilla kukkakuvioisilla kumisaappailla! Lisäksi Ateenalla oli vielä vaaleanpuneinen satulahuopa joten ällöpunainen ilmestys oli valmis! :)

Nyt kun vihdoin on edes pikkukerros lunta maassa (joka kylläkin viimeistään tänään on muuttunut loskaksi), niin koirien kanssa ollaan ulkoiltu paljon metsässä ja möngitty lumessa ja tehty lumipalloja. Huippukivaa :)
Pari viikkoa sitten supersateisena ja ällönä sunnuntaina bongasin netistä mainoksen Hyvinkään koirakylpylästä. Sinne soittoa sitten ja saimme vapaan ajan jo samalle päivälle! Eiku koirat kyytiin ja menoks. Mukaan matkaan lähti äiti ja Emmin Tito. Se olikin huippupaikka! Koirat juoksi kun heikkopäiset ja hyppi kamikaze-loikkia altaan reunalta! :) Sinne mennään kyllä uudestaankin :)

Ni mitäs sit hepparintamalle... Viime viikolla olin torstain ja perjantain Tallinnassa joululahjashoppailemassa ja Tulihan sitä vähän juhlittuakin on board :) Hauska reissu ehdottomasti ja löysin laivan nuuskukaupasta iiihanan uuden hajuveden :)

Viime lauantaina lähdin sitten koirien ja yhden ystäväni kanssa ajelemaan kohti itää ja idän ihanaa Iivaria. Pihaton portilla en kyllä ollut lainkaan varma mikä niistä pörröponeista on edes mun :D Avustuksella löytyi oikein poniinikin :)
Olihan sillä hurjasti karvaa ja tukkakin hurjasti kasvanut. Riistettiin se sieltä hetkeksi kavereiden luota ja hetkisen harjailtiin. Tosi kiva oli nähdä pikku-iivistä! <3

Tällä viikolla maanantaina Vellulla kävi jälleen osteopaatti. Pienia jumeja löytyi lavoista, mutta ei mitään suurempaa. Eilen kävin taluttelemassa molempia vuorotellen kun Emmi ratsasti. Hepat näyttivät hyvältä vaikka lumien valuminen maneesin katolta vähän jännittikin.. :)

Maanantaina taas pitkästä aikaa Vellu traikkuun ja kohti Takkulaa ja Håkkusta :) Ensin viikonloppuna olis vuorossa uusintaklippauskierros Vällyllä. On tuo karva taas päässyt pidemmäksi :)

Sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Toivottavasti Isänpäivänä ainakin :)

"Muista, että itseluottamus on ensimmäinen menestyksen salaisuus. Siis usko itseesi. Kun olet oppinut luottamaan itseesi, anna elämälle kaikkesi mitä sinulla on niin elämä antaa sinulle kaiken mitä sillä on. Harjoittele odottamaan aina parasta lopputulosta."

Vellu 1v nauraa :)

Aurinkoa tänne pimeyteen vähän tarvittaisiinkin. Ja kylmäkin on tullut! Mä niin tykkään kesästä. Talvi vois olla kesä ilman älyttömiä helteitä ja ötököitä...

Nonni, taasen olis viikon verran kulunut elämää eteenpäin ja aikamoisen pienimuotoista taustajoukkolaisen elämää onkin ollut.

No viime torstaina laitettiin Vellu kyytiin ja matkailtiin Ehon Tallille hyppäämään.
Emmille tuli uusi valmentaja Sanna ensimmäistä kertaa ja toivottavasti yhteistyö jatkuu. Vellu käyttäytyi varsin hyvin eikä oikeastaan hillunut ollenkaan. Muutamia kieltoja oli mukana ja joitakin pudotuksiakin nähtiin. Toisaalta pääsivät nyt hyppäämään jo aika isoja esteitä ja taisivat nuo virheet olla ihan vaan harjoituksen puutetta. Tai mitäpä muutakaan... Oli okseritkin jo reilussa metrissä ja Vellu on aiemmin hypännyt ratana jotain kasikymppiä :D
Aika väsyneeksi heppa tuli. Emmi sai paljon ohjeita ja kerrankin saatiin opettaja joka kertoo virheet heti ja kertoo myös miten pitäisi tehdä, eikä vaan hypytä päätarkoituksenaan saada hevonen esteistä yli. Tässä oli jo tavoitteita myös mielellä "Miten ja millä lailla" saada hevonen mahdollisimman hyvin ja järkevästi radan läpi.
Otinpa kamerankin mukaan mutta mitään kuvia saanut otettua kuitenkaan...

Höpöteltiin siinä loppukävelyiden aikana niitä näitä, kun kotitallilta tuli soitto että Ateenalta tulee silmästä ja nenästä verta ja että eläinlääkäri on jo tulossa. Mietitittiin siinä sitten että mikähän verisuoni siltä on nyt katkennut päästä. Ei kuulostanut hyvältä ei.
Kotona sitten selvisi, että Ateena on karsinassaan lyönyt päänsä mihin lie johonkin ja silmäkulma oli auki. Verta oli vuotanut aika paljon ja se oli kyynelkanavaa pitkin vuotanut alaspäin joka oli aiheuttanut sen veren tulemisen myös sieraimesta.
Siinä sitten rauhoiteltiin ja puuduteltiin ja tikkailtiin silmäkulmaa. Ihan siisti saatiin ja Ateena on nyt ollut siitä asti lääkekuurilla. Hyvin se on lähtenyt parantumaan ja sitä saa alkaa liikuttelemaan pikkuhiljaa. Tallilla on nyt ollut tarharemontti ja hepat ulkoilleet vuoroissa eli ei paras aika olla sairaslomalla kun pääsee tarhailemaankin vaan hetkeksi.

Tällä viikolla piti tänään olla Vellulla uusi valmennus. Tällä kertaa kotimaneesissa.
Keskiviikkona ihmeteltiin kun reilusta karsinassa seisoskelusta huolimatta Vellu oli jotenkin vetelä ja väsynyt. Kuumetta sillä ei ollut.
Partialla, Vellun emällä oli monesti ongelmaa hemoglobiinin kanssa joten epäilys tähän suuntaan heräsi.
Eilen torstaina eläinlääkäri kävi ottamassa verikokeen ja niinhän se hemoglobiini vaan oli liian alhainen Vellullakin. Ilmankos on tyyppiä vähän väsyttänyt... Ensi viikolla otetaan uusi verikoe tarkempaa anemiatestiä varten, joten rautakuuria ei aloiteta vielä. Sehän toki vääristää muuten tuloksen. Lisäksi Vellu nyt liikkuu sen mitä sitä huvittaa parisen viikkoa jolloin otetaan taas uusi verikoe. Katsellaan nyt.

Ensi viikolla varmaankin tulee taas osteopaatti ainakin Vellun käymään läpi ja senkin jälkeen täytyy joka tapauksessa pitää lomaa muutama päivä, joten ei tää nyt niin haittaa. Toisaalta kiva että löytyi syy väsymykseen noinkin helposti. On siitä hyötyä, että on tarkka ja että me tunnetaan meidän hevoset niin hyvin että heti tietää jos jotain on vialla. Eli tämän päivän valmennus siis jouduttiin perumaan kun kummastakaan hevosesta ei tänään hyppääjäksi ole, huippua :D

Niin ja Isänpäivähän se tulla tumpsahtelee taas tulevana sunnuntaina! Onnea kaikille isille! <3 Meidän iskä saa kakkua, lettuja, jotain muuta jota en ole vielä keksinyt ja kortin.

-Isälle-

Kanssani kuljit,
kädestäni kiinni pidit.
Kanssani katselit
ihmeitä maailman ja
minulle niitä selitit.
Lohdutit surussani
ja hiuksiani silitit.
Kuljit kanssani,
matkan lapsuudesta aikuisuuteen.
Välillä minut syliisi suljit.
Kiitos isäni, että saan olla kanssasi! -ANNU VALO-

Aina on mahdollista yrittää uudelleen; lujemmin tai toista kautta.

"Hiekan seasta löydän tänäänkin hiukan kultaa."

Minäpä olen tänään ollut ensimmäisessä virallisessa vakituisessa työpaikassani tänään tasan yhden vuoden! Jipii :) Täällä mä olen siistissä sisähommassa ja rehellisesti mielenkiintoisessa työssä mieluusti vaikka eläkepäiviin asti, heh :)
Enpä olis uskonut opiskeluaikana että voin saada näinkin paljon ihan opintoja vastaavan työn. Eikä sillä ettei uusista kavereista ja suhteista ulkomailla voisi joskus olla hyötyäkin.
No tän työvuosipäivän kunniaksi leivoin eilen illalla porkkanakakun. Siitä tuli ihan hyvä, vaikka itse sanonkin :)

Eilen oli siis Vellulla ja Ateenalla hammashuoltopäivä. Edellisestä raspauksesta oli nyt mennyt vähän reilun 6kk ja piikkejähän niillä oli molemmilla. Ei isoja mutta teräviä. Eli tuo 6kk väli tuntuu olevan näille ainakin tällä hetkellä ihan maksimi. Toista se oli entisaikaan kun Partialla pystyi pitämään raspausvälin ainakin vuoden mittaisena ja näitä saa olla raspailemassa joka välissä :)
Ateena on jopa syönyt viime aikoina ihan hyvin, kun normaalisti se on alkanut heti syömään huonosti, (tai ainahan se syö herkästi huonosti), jos hampaissa on ollut vikaa. Näinköhän se Vellu pukitteli noiden piikkien takia...??

Vellu siinä möllötti raspauksen takia taju kankaalla ni pistettiin sitten klippauskone hyrräämään ja ajeltiin pikkuvälly nakupelleksi :D Sen verran lyhyt karva sillä vielä oli ettei klippausrajoja paljon näkynyt, mutta jospa se nyt kuivuisi harjoituksien jälkeen vielä nopeammin. Me kuitenkin käydään melko paljon valmentautumassa trailerin kanssa ni on myös kiva ettei tarvi kotiin kuljettaessa kyydittää aivan likomärkää ja hikistä hevosta.

Tänään hepoilla vaan pikkukävelyä ja huomenna Vellu lähtee hyppäämään uuden valmentajan silmien alle. :)

"Unohtamalla eilisen murheet, tietämättä huomisen huolista, teet tämänkin päivän helpommaksi elää."

Melko hyvä on joka tapauksessa aika hyvä! :)

"Ajattele myönteisesti.
Mitä pahemmat ajat, sitä leveämpi hymy!"

Eilen lähdetiin Vellun, Puksun ja Lauran kanssa kohti Takkulaa ja Håkkuksen valmennusta ja ihan pikkusen vastusti tuo lähtö... Hommahan lähti siitä kun käytiin laittamassa traikkuun valo päälle ja hetken kuluttua se oli sammunut.
No ajateltiin et siitä paloi lamppu ja äiti lähetettiin äkkiä ostamaan uus. Tässä välissä tyrkättiin hepat kyytiin. Sitten ykskaks huomattiin et hittolainen, trailerista puuttuu valo myös varustekaapista ja vasemmalta puolelta takavalo. No tässä sitte heräs epäily sulakkeen hajoamisesta. No eiku siinä sitten tutkimaan että missä ne sulakkeet on, lukemaan ohjekirjaa et mikähän sulake tässä voisi olla kyseessä ja äiti ostamaan lopulta uusia sulakkeita... Huhhuh. Ammattilaiset taas asialla :D

Lopulta päästiin lähtemään ilman trailerin sisävaloa, kun selvisi että sulake hajoaa kun sisävalon laittaa päälle ja oltiin jo ihan reilusti myöhässä. Tänään sitten ystävämme traileri meni vähän sähkötutkimuksiin :D
Oltiin perillä just tasalta kun tunnin piti alkaa. No pikapikaa ponit kuntoon ja maneesille. Onneksi kyseessä oli viimeinen tunti ja Håkkuksella ei ollut kiire niin tuntia vähän venytettiin. Huippujuttu :)

Tunnilla tehtiin paljon väistöjä. Vellu vaikutti pikkusen väsyneeltä varmaan sunnuntain kisojen jäljiltä, mutta näytti hyvältä ja kuulema tuntuikin ihan hyvältä. Aika kuuma tuli molemmille hevosille ja varmaan ratsastajillekin. :)

Tänään on vuorossa heppojen raspauspäivä joten tänään ja huomenna vuorossa vaan pikkukävelyä.

Kastepisaroita ja linnunlaulua

"Hyvin usein voittajat ovat häviäjiä, jotka ovat päättäneet yrittää vielä kerran."

Nyt on niin pitkä aika kirjoittelussa, etten kykene edes muistamaan kaikkea. No onneksi ei tarvitsekaan... :) Vettä on satanut melkeinpä liiaksikin, mutta toisaalta onneksi on maneesi käytössä edes iltaisin ja viikonloppuisin. Hulppeaa tähän ja varsinkin tulevaan vuodenaikaan :) Toisaalta on ollut lämpimiä päiviä ja linnunlaulua.

No Veikko Heikkilän valmennuksessa Emmi ole molempina päivinä Vellulla. Itse näin vaan sunnuntain tunnin joka meni ihan hyvin. Vellu hyppeli kivasti ehkä max. 80cm esteitä. Virtaa ja pikku pukkejakin riitti edellisen päivän hyppelyistä huolimatta.

Seuraavana viikonloppuna oltiinkin sitten Horse Show: ssa. Löysin iiihanan taulun, jonka sitten kuitenkin pähkäilyn seurauksena jätin hankkimatta. Itse asissa myös omaksi yllätyksekseni shoppailin en juuri mitään. Emmille vaan takin, selvitysaineen ja hevosille ovikyltin. Sen sellaisen puisen kyltin missä on kivoja tekstejä :)
Ja mikä kummallisinta, itse sain kummallisen hevosfiiliksen areenalla ja ratsastelinpa hetken Ateenalla illalla ja mikä yllättävintä, se oli kivaa :) Ateena toimi paremmin ääniavuilla niin homma meni vallan kivasti. ;) Tyyliin "nyt pitäis vaihtaa laukka" ja Ateenahan vaihtaa :D Vellu on liian hurja mulle joten keikkukoon Emmi siellä kyydissä. Mä voin sit ratsastaa Vällyllä kun se on vaiks 25v...

No sitten viime viikolla Johanna kävi katselemassa Emmin ja Vellun menoa kaiketikin tiistaina. Pimeä "yllätti" mutta jokusen hypyn ottivat ja Vellu oli aika tosi hyvä :)

Lauantaina heräsin viiden aikaan aamulla ja lähdin koirien kanssa ajelemaan kohti Loimaan shettisnäyttelyä. Olin kehäänheittäjänä ja tulosten roudaajana kehältä kansliaan. Nätti päivä, älyttömän hienoja poneja ja mukavaa puuhaa.

Illasta kotiin päästyäni heitin naamiaskuteet niskaan ja kohti halloween-juhlia. Kivat juhlat ja kiva baarireissu :) Josta johtuen saatoin nukkua hieman pommiin sunnuntaiaamuna kun suunta oli kohti Järvenpäätä ja Uotilan tallin hyväntekeväisyysestekisoja. hups... Menin sitten perässä äidin kyydillä :D
Vellu oli verkassa hyvä ja aika rauhallinenkin ja hypyt hyviä. No kuinkas sitten radalla kävi? No hylky tietysti! Se yritti rodeohevosen lailla pudottaa ratsastajansa jo ennen lähtölinjaa, hyppäsi ykkös- ja kakkosesteen ja ennen kolmosta aloitti taas sarjatuliloikkimisen ja ei sitten osunut esteelle ja kielsi vielä seuraavallakin yrityksellä ja sit lähdettiin kotiin. No tulipahan kuitenkin käytyä ja hyvään tarkoitukseen ne osallistumismaksut kuitenkin menivät :) En tiedä mikä siihen siellä radalla meni. Liekö sitä jännitti..Taisi olla ekaa kertaa tuollaisessa maneesissa joka oli ihan tupaten täynnä katsojia ja purkautui sit tolleen. Tiedä sitä sitten. Kyllä sillä taipumusta pukitteluun on, mutta jotenkin tuntuu että jos se olisi ollut vaan veemäisellä tuulella niin se olis ollut sitä jo verkassakin, jossa se kuitenkin oli tosi hyvä. No lisää reeniä ja kisoissa käymistä vaan ni eiköhän se siitä :)

Tänään taas Håkkus päivä. Yritän laittaa uutisia siitäkin joku päivä. Katson jos otan muutaman kuvankin, mutta viimeksi iltatunnilla ja ilman salamaa otetut kuvat oli toivottoman tummia. Vaikka olenkin siis varsinainen kuvaajamestari :D

Katsellaan taas miten syksy sujuu, joitakin uusia valmennuskuvioita ja muutakin kivaa on suunnitteilla ja toivottavasti vielä toteutuvatkin :)

Paras ei aina ole ensimmäinen.
Paras voi olla viimeinen.

Puuhapisaroita

Kun iloitset pienistä asioista,
voit iloita usein.


Moikka taas!

Mitähän sitä ollaan puuhattu viime perjantain jälkeen...? No, ainakin lauantaina oli ne koulukisat. Kivasti meni ja sääkin suosi suurimman osan päivästä, joskin aamusta oli vähän kylmä. Kerran muutettiin puffa sisätiloihin sateen alta ja sitten taas ulos ihmisten ja asiakkaiden ilmoille, kun aurinko taas paistoi.

Mutta sunnuntaina se vasta nätti päivä olikin :) Olisin kovasti halunnut lähteä Iivaria moikkaamaan, mutta aikapula iski lopulta ja taas se reissu jäi. Iiviä on kyllä kova ikävä. Ja Lyllistä myös. Lyllis olisi vähän lähempänä ja voi hyvin, niinkuin Iivarikin :)
Sunnuntaina suunnistettii äidin ja Emmin kanssa Jatilaan katsomaan koulukisoja ja sieltä sitten tallille. Emmi ratsasti molemmat hepat ja mä leikkelin koirien kynsiä ja pesin harjoja. Harjojen peseminen on kivaa :)Tuijottelevan ja säpsyilevän Ateenan Emmi ratsasti ulkokentällä ja vielä sekopäisemmän Vellulapsen maneesissa. Menivät sitten vielä ulkoilemaan aurinkoon.

Maanantaina koko päivän kestäneessä sateessa tuupattiin Vellu traikkuun ja ajeltiin Takkulaan Håkkuksen kouluvalmennukseen. Ei olla päästy kaikenlaisten vaivojen ja vastoinkäymisten takia käymään sielläkään kevään jälkeen kertaakaan. Vellu meni tosi hyvin! Harmi kun mulla ei ole vielä omaa kameraa niin jää nää postaukset toistaiseksi ilman kuvia, mutta kyllähän näytti hyvältä :) Tunnilla kävivät läpi lähinnä ihan perusjuttuja, vaativimpina ehkä väistöt pitkillä sivuilla. Vellulle on väistöt tuottaneet paljon vaikeuksia, mutta nyt nekin sujuivat jo kuin tanssi :D raviväistöissä oli kuitenkin vielä hieman hakemista. Seuraavalla kerralla saadaan naapurikaveri Puksu ja Laura mukaan Håkkustelemaan.

Eilen oli Ateenalla osteopaattipäivä. Tiina ei löytänyt Ateenasta kovinkaan kummoisia jumiutumia eli nyt ei varattu uutta aikaa toistaiseksi. Itse kävelin iltalenkillä moikkaamaan porukoita tallille, mutta olinkin unohtanut koko osteopaatin ja en sitten löytänytkään ketään omaa porukkaa. No moikkasin sitten hepat ja lähdin kotiin :)

Huomenna on heppakokouspäivät ja viikonloppuna sitten Veikko Heikkilän valmennukset joita yritän ehtiä katsomaan ainakin toisena päivänä. Jospa se tästä :)

Mikä myrsky?

Etelästä elämän tuulet. Vai mitenkäs se menikään? Aurinko paistaa täällä Helsingissä ja pikkuisen puut heiluvat, mutta mistään myrskystä ei voida puhua.
Toivottavasti nätti sää olis huomennakin kisailijoille ja myös ahkerille toimihenkilöille.

Tänään on ohjelmassa huomisten kisojen rakentelua, kauppaa, palkintoja, ruusukkeiden silitystä ja sämpylöiden väsäämistä.

Koirien kanssa mennään metsään etsimään hirvikärpäsiä ja otetaan Tito kans mukaan. Hepoille pari omenaa ja rapsutuksia, niillä on tänään vapaapäivä  kun Emmi ja Vesa hengailee jäähallilla.

Eilen ja tänään olen etsiskellyt sopivia valmennuksia lähinnä estepuolelta. Me kovasti tykättiin käydä Henkan valmennuksissa takkulassa, mutta koska niitä ei enää pidetä niin haku on siis päällänsä.

Ilmoittelin Emmiä ja Vellua Kirkkonummelle Eric Van Der Fleutenin valmennuksiin, mut sit onneksi ajoissa selvisi että tasovaatimuksena on minimissään 110cm. Et ohhoh, ei Velluraista sinne :D Katsotaan mitä keksittäis. Maanantaina nyt kuitenkin Håkkuksen valvovan silmän alle. Sielläkään ei olla oltu pitkään aikaan, mut toistaiseksi selkäongelmat tuntuis olevan taaksejäänyttä elämää ja toivottavasti pysyvätkin siellä.

Tarvis jotain kuvakuvitusta tänne hommata. Täytyis aloittaa etsinnät :) Nyt pikkuhiljaa kohti kotia, vihdoin!

Pakko kokeilla! :)

Moikka!

Töissä on ollut hurjan hiljaista viime aikoina ja olen käyttänyt aikaani lueskelemalla kaikenlaisia blogeja.
Näin ollen siis päätin aloittaa itsekin :) katotaan mitä tuleman pitää ...

Eilen ja toissapäivänä olen oikein ollut tallilla. Huippua :) Hepat on liikkuneet hyvin ja vaikuttavat ehkä entistä tyytyväisemmiltä elämäänsä kuin aiemmin. Ja me kun luultiin niitä Hautjärven aikoina tyytyväisiksi... Toista se on nykyään :)

Koulukisoja pukkais lauantaille. Aika pienet kisat tulossa ja Emmi ei osallistu. Ei se mitään, työntekijät on aina tarpeen. Meidän seuran syksyn viimeiset kisat.

Mitäs tänään. No sateista nyt ainakin. Ja harmaata. Eilen illalla viritin ekaa kertaa tänä syksynä wake-up light herätyskellon. Se on kyllä aamuisin ihana! Yhtään hauskempaa se ei varmaankaan tee heräämisestä, mutta ainakin vähän mukavampaa. Illalla jos pumppiin kerkiäis ja sit onkin jo melkein perjantai ja myrskytuulet :)
Niin ja lisäksi tänään on Maajussipäivä :)